perjantaina, joulukuuta 15, 2006

Angels

I sit and wait
does an angel contemplate my fate
and do they know
the places where we go
when we´re grey and old
´cos I´ve been told
that salvation lets their wings unfold
so when I’m lying in my bed
thoughts running through my head
and I feel that love is dead
I’m loving angels instead

and through it all she offers me protection
a lot of love and affection
whether I’m right or wrong
and down the waterfall
wherever it may take me
I know that life wont break me
when I come to call she wont forsake me
I’m loving angels instead

when I’m feeling weak
and my pain walks down a one way street
I look above
and I know ill always be blessed with love
and as the feeling grows
she breathes flesh to my bones
and when love is dead
I’m loving angels instead

and through it all she offers me protection
a lot of love and affection
whether I’m right or wrong
and down the waterfall
wherever it may take me
I know that life wont break me
when I come to call she wont forsake me
I’m loving angels instead

- Robbie Williams

"Any clod can have the facts, but having opinions is an art."
- Charles McCabe

Meni taasen hieman tiukille tää kouluun lähtö. Heräsin kiltisti vasta 7.20. Ehin kuitenki tehä aamupalan itelleni ja ehin vielä junaanki – just ja just ilman juoksua. Laiska paska jatko samaan tapaan... Tiksissä junan vaihto K:hon. Muahahaa... Eka tunti kuvista ja sain aika hyvin tehtyä työtäni, mitä nyt savi vaihtu välissä ku maikka avas väärän paketin, mut ei voi mitään. Kuulemma siitä tulee ihan samanlaista ku se kuivuu – toivotaan. Business Englishin tunnilla tarkistettiin jotain tehtäviä ja käännettiin jotain ihan outoa artikkelia. Eipä siellä siis mitään ihmeellistä. Näin Heinin varmaan ekaa kertaa hameessa. Se yks enkun luokka missä tota Business Englishia pidetään on varmaan ainut luokka, mistä saa hanasta nopeasti kylmää vettä. En ikinä jaksa muualla odottaa edes, että saisin oikeesti kylmää vettä. Äikän tunnilla tutkittiin erilaisia pääkirjotuksia ja totta kai me saatiin se ihan outo mistä ei kukaan tajunnu yhtään mitään. Enkkua Saanan kaa... Ennen tunnin alkua minä piirtelin Saanalle Santiksen karttoja. Oli ihan hauskaa. Enkun tunnilla sitten tarkistettiin läksyt ja sitten tehtiin yo kuuntelu syksy 1996. Vanhojen tanssi tunnilla opittiin kaks uutta tanssia ja tanssittiin taasen parin kanssa. Molemmat uudet tanssit menee vähäsen niin ja näin.

Äiti sitten haki mut koulusta ja juoruttiin siinä vaikka mitä. Kotona oli ruoka valmiina – ihanaa! Iskä oli tehny kalakeittoa. Oli kyllä hyvää. Lähettiin sitten ajamaan Keravalle ku iskä meni sinne johonki puurojuhlaan ja no minä ajoin sinne hieman mutkan kautta ku iskä yritti saada mua liikennevaloihin Pohjoisväylällä. Tuurilla en joutunu pysähtymään yksiinkään. Korkeintaan vaan hidastamaan. Oli hieman outoa ajaa loppu matka ku en tienny tarkkaan mistä kääntyy ja näin. Äitin kanssa mentiin käymään Keravan liiterissä (Lidl) ja siellä sitten oli mielenkiintonen seurue. Kuunneltiin äitin kanssa, että onko ne saksalaisia, mutta ne puhu jotenki ihmeellisesti suu ”auki” – vähän ku tanskalaiset! No ne oli saksalaisia ja epäilisin, että sieltä Tanskan rajan alueelta. No ne oli hieman ollu ryyppäämässä firman pikku jouluissa tai jossain, koska niillä kahet kärryt ihan täynnä pääasiassa kaljapulloja. Katoin vähäsen aikaa, että ompa niillä paljon pulloja ku näin ne ekat kärryt. No ne oli melkeen jo tyhjentäny toiset siinä vaiheessa ja saivat täytettyä sen koneen, niin että jouduin vielä odottamaan, että ne saa ne toisetki kärryt tyhjiks. Sitten Jäkeen, pestiin mamman auto ja haettiin Jemina ja sen kaveri jalkapallo harkoista. Nyt oon sitten tehny kaikkea turhaa, kuten suomentanu ruotsin kappaleen ja leikannu varpaan kynnet. Käväsin tossa suihkussaki…

J: ” niin tärkeitä ku ylä- ja alapää onki niin puoliväliki on aivan yhtä tärkeä” Ja puhe on portaista.

Mä en oikeen tiiä, että haluanko mä muuttaa tilannetta vai elää ”omassa pienessä maailmassani” ja jossitella. Toisaalta tahon toisaalta en. Välillä en vaan jaksa tätä ajatusmaailmaani, miten helpompaa oliskaan jos oisin avoimempi ja en pelkäis pettymyksiä niin kamalasti...

Ei kommentteja: