The Misery

I write the lines you want me to, with the words I dare to use of all
the ones that you have taught me, along the years

You cast a perfect shadow on the paper, fade away with sunlight, I fear
the way you know me, love can leave a stain...

You steal my only hope and make me stay awake another night,I wish you
bear with me, stay near me
When the Autumn leaves have fallen....
Solitude, my pain, the last thing left of me..

If you fall I´ll catch, if you love I´ll love, and so it goes, my dear,
don´t be scared,
you´ll be safe,this I swear. If you only love me

Seven lonely lies written on Deadwinter´s night, open the only book with
the only poem I can read
In blood I sign my name and seal the midnight with a tear, burn the
paper, every line for them I cried…

If you fall I´ll catch, if you love I´ll love, and so it goes, my dear,
don´t be scared,
you´ll be safe,this I swear. If you only love me back

I am the Playwrite and you are my Crown, make me cry for your love, like
you´ve done many times, so I know
I can´t write these storylines without you, Lady pain, make me strong,
can´t we be together without them forever…

The words I write can only hurt you, sorry for the rain, thank you, my
only one, you gave me this pain
I leave you gently on the floor, take one step towards the door,
where´s the letter never written, goodnight now…

If you fall I´ll catch, if you love I´ll love, and so it goes, my dear,
don´t be scared,
you´ll be safe,this I swear. If you only love me

If you fall I´ll catch, if you love I´ll love, and so it goes, my dear,
don´t be scared,
you´ll be safe,this I swear. If you only love me back

-Sonata Arctica

Mulle on tässä vihjailtu, että pitäis tätä kirjottaa... Apua... Just ku aloin taasen unohtamaan tän. No ei se mitään. En jaksa todennäkösesti kirjottaa vanhoja päiviä tai ainakaan niitä kaikkia. Ehkä mä kuitenki voisin hieman tänne jotain sillon tällön kirjotella?

Tota biisiä oli aivan ihana laulaa pitkästä aikaa Keravan asemalla ku odotin junaa <3.

Tällä hetkellä mä olen aikasta onnellinen, oon itseasiassa ollu jo jonki aikaa. Saattaa kenties johtua siitä, että huomenna on liikennevalopäivä ja mä aattelin käyttää hieman keltaista pukeutumisessani... Ja se on sitten oma ongelma jos ei tiiä mitä se tarkottaa! Mut yksi poika on kuitenki miulle aikasta tärkeä ja mieki taidan olla sille. Mie oikeesti pidän siitä ihan hirveesti <3. Mietin ihan hemmetin kauan, että kerronko ja menin sitten kertomaan. Ja en oo katunu sitä ku vaan muutaman pienen hetken. Ehkä mä opin siitä, että aina se ei oo huono asia kertoa, että jopa mulla on joskus realistisia mahiksia. Aivan sama, vaikka mä sain kolmelta ihmiseltä kommenttia, että mulla on mahiksia ihan kehen vaan, mutta jos mä en ite sitä usko, niin ei mulla ole, vaikka muuten saattais ollakki. Ja mä en halua ketä tahansa, mä tiiän tällä hetkellä aika tarkkaan kenet tahon.

Talvilomalla saan jopa olla la-ti yksin kotona Jessican kaa. Jesku on lauantain töissä ja sitten sillä on koulua sillä viikolla, joten oikeastaan saan olla yksin, mitä nyt Jussi tulee käymään sunnuntaina tai maanantaina. Sais kertoa mikä päivä ja millä, että voin jotain suunnitella, koska mun pitäis kuitenki saada aikasta paljon mahtumaan yhteen päivään. Ainaki se, että näyttelen sille Jäkeä ja koska mulla ei ole autoa, niin joudun hoitamaan sen homman pyörällä tai kävellen. Ja sitten saunakisan vois pitää, mut sitä pitää vielä kattoa. Mä häviin sen homman..

Uusi jakso ja uudet kujeet tai jotain semmosta. No tässä jaksossa on Lyyraa ja Tastulaa, tämmönen unelmapari. No onneks on sentään myös Kaksosta, joka on kyllä yks mun lemppari maikoista. Se on aivan ihana <3. Paras hissan maikka, kuka mulla on koskaan ollu. Sillä on niin omaperänen tapa opettaa, että siellä on aina hauskaa. Vähäsen ketuttaa, että sain kuviksesta vaan 8, vaikka mun mielestäni ainaki miun pytty onnistu ihan hemmetin hyvin. Harmi, että en saa tietää mitä numeroita sain mistäki töistä. Ja se maikka ei oo ees tässä jaksossa koulussa, joten en voi käydä kysymässäkään. Ihan kettumaista.

Mulla on nyt joku ihme Disney vaihe menossa. Tekis niin mieli vaan mennä alakertaan kattomaan Pientä merenneitoa. Oon halunnu sen kattoa jo aika pitkään, mutta ei oo ollu aikaa. No kohta on talviloma ja sitten on aikaa.

Äiti sano tänään jotain aivan ihanaa: "Mä en edes muistanu, että toi sun puku on noin kaunis." Se poisti mun loputki epäilyt puvustani. Se on aivan ihana ja varsinki hanskojen kanssa <3.

Huomenna kymppiin <3.

Misplaced

Sometimes I feel so out of time and place, trapped in a maze
As if I was lost in someone else's life...
The values I should keep in high regard don't mean a thing to me

Do you ever feel a need to go back in time? A dream of mine...
To travel far away and one day steal back my life
In the end all I can do is to learn I live in a dreamland

This time was not made for me,
I have nowhere to land, no place to rest,
Like a bird, without a nest, I'm gliding
Under the clouds, forevermore

How much suffocated anxiety can be held within?
I was found guilty to a crime against myself.
No need to hear the words again,
I live and I'd die for my dreamland

This time was not made for me,
I have nowhere to land, no place to rest,
Like a bird, without a nest, I'm gliding
Under the clouds, forevermore

I'll never have a chance, I can't understand
I'm a misplaced man
How could this backward land
Learn to understand my dance
What it's like, when every single smile hurts...

I have never felt like home here
Always missing something
People aren't connecting
Am I a misplaced soul?

I live in a perfect Hell, I try finding my wishing well
when I drop my last tear, I have accepted this life

A true saint, that I am not, you have never seen me
'Cause I have always been there, standing by your side

I'll never have a chance, I can't understand
I'm a misplaced man
How could this backward land
Learn to understand my dance
what it's like, when

Every single moment pains me...
Never felt like home here
I am missing something
My soul's in a wrong shell

- Sonata Arctica

Always be nice to your children because they are the ones who will choose your rest home.
- Phyllis Diller

Mun ymmärtämiseni vaatii varmasti paljon vaivaa ja kärsivällisyyttä. Voin sanoa sen kokemuksesta, että mulla se ainaki vaatii noita. Ehkä joku osaa valaista ulkopuolisemman mielipiteen asiasta.

Tänään ku kävelin kirkolta Lidl:lle päin ja luin siinä samalla, niin mulle jotenki kolahti, että Järvenpää ei tunnu kodilta. Mun kotini on Haarajoen aseman lähellä olevassa sinisessä puolitoista kerroksisessa omakotitalossa, mutta vaikka se on Järvenpäässä, niin mä en ns. tunne olevani kotona Järvenpäässä. Se on vaan paikka missä mä asun. Mä jossain välissä uskoin, että se olis koti, mutta nyt ku käy Järvenpään keskustassa kerran viikossa kirkolla ja sitten muuten vaan iskän kanssa ajamassa, niin se on menettäny viimesetki merkityksen rippeet mun elämässäni. Tai ehkä jotain ihan pieniä rippeitä on jäljellä, mutta ei todellakaan paljoa. Kinnarin koulun kohalla sen tajusin. Jotenki tuli lohduton olo sen jälkeen. Jotku ihmiset on asunu koko ikänsä samassa paikassa ja niille se koko kaupunki on yleensä koti. Sieltä tuntee tyyliin puolet asukkaista, kaikki paikat on kiertäny. Voi osotella erilaisia paikkoja missä sitä on vaikka lapsena opetellu ajamaan pyörällä tai jotain muuta vastaavaa. Jos mä haluaisin tehä semmosta, niin mun pitäis lähteä kiertämään Suomea. Jos nyt vaikka käytetään tota pyörällä ajon opettelua esimerkkinä, niin mä olen opetellu ajamaan pyörällä entisessä Rovaniemen maalaiskunnassa (nykyään osa Rovaniemeä). On joitain paikkoja, jotka tuntuu ku kodilta. Sinne tultaessa rauhottuu ja tuntee oikeesti tulleensa kotiin, että tänne mä oon tervetullu ja täällä musta pidetään. Tornio on mulle yks semmonen paikka. Mä en ole ikinä siellä päivääkään asunu, mutta kuitenki ku on koko ikänsä siellä käyny niin siitä on tullu lähes koti mulle. Siitä huolimatta se ei sitä ole. On muutamia muitaki paikkoja, missä mä tunnen oloni kotosaks. Helsinki oli joskus semmonen paikka, mut nytten ku siellä on käyny aina vaan vähemmän, niin seki on jotenki haalistunu. Santiksessa ei oo päässy moneen vuoteen käymään. Toisaalta jos Helsingin kaupunki sais sen omistukseensa niin helpottuispa siellä käynti, mut ei se olis enää sama paikka.

Mun ymmärtämiseni vaatii yllä kerrotun asian jonkinlaista sisäistämistä. Kaipa ton vois tiivistää, että mä olen juureton. Mä oon niin monesti muuttanu, että ei mulla oo semmosta paikkaa mihin voisin palata ns. juurilleni. Mut jos joku paikka pitäis sanoa, niin se on sitten Tornio, mut ei siellä oo suoranaisesti mun juuret. Siellä on mun vanhempien juuret.

Tää päivä meni silleen, että olin jopa aikasta hyvin nukkunu ku kuviksen tunnille raahauduin. Ei saatu oikeesti Lauran kaa yhtään mitään aikaseks – taaskaan. Enkun kymppi kurssi meni kans jotenki jumittaen. En vaan oikeen jaksanu kiinnostua tänään mistään. Vikalta tunnilta lähin sitten ajoissa, että ehin junaan ja jumittamaan Kiasman aulaan. Todella kehittävää saanen sanoa. Oli kyllä todella turha reissu. En saanu yhtään mitään irti siitä näyttelystä, vaikka meillä oli opastettu kierros siellä. Sen jälkeen Lauran ja Tarun kanssa Sokoksen mäkkiin syömään. Söin liikaa ja ei ollu kovin hyvä olo sen jälkeen. Junaan istumaan valmiiks. Noh just ennen junan lähtöä tuli kuulutus, että se junaosasto ei oo lähössä mihinkään… Arvatkaa vaan paljonko porukkaa on ekassa vaunussa (Lipunmyynti), ku juna lähtee Helsingistä Riihimäen suuntaan. No mä voin sanoa ihan rehellisesti, että sitä on pirusti. Siihen malliin, että kaikki ei mahu enää istumaan. Kaikki ne sitten ulos ja muihin vaunuihin. Jee jee… Sitten kävelin Jäken assalta kirkolle ja tyylikkäästi myöhässä kattomaan miten muut leikkii alkuräjähdystä. Isoskoulutus tällä kertaa ei olis voinu olla turhempi. Luettiin erilaisilla äänillä monologeja ja leikittiin rusinaa. Eipä paljon muuta.

Ja mä tiiän, että en oo kirjottanu pitkään aikaan, mut shit happens. Enköhän mä jotain kirjota vielä takautuvasti, joten jos haluaa lukea, niin kyllä ne sieltä varmaan jossain vaiheessa.

3 päivää 14 h 42 min