Misplaced

Sometimes I feel so out of time and place, trapped in a maze
As if I was lost in someone else's life...
The values I should keep in high regard don't mean a thing to me

Do you ever feel a need to go back in time? A dream of mine...
To travel far away and one day steal back my life
In the end all I can do is to learn I live in a dreamland

This time was not made for me,
I have nowhere to land, no place to rest,
Like a bird, without a nest, I'm gliding
Under the clouds, forevermore

How much suffocated anxiety can be held within?
I was found guilty to a crime against myself.
No need to hear the words again,
I live and I'd die for my dreamland

This time was not made for me,
I have nowhere to land, no place to rest,
Like a bird, without a nest, I'm gliding
Under the clouds, forevermore

I'll never have a chance, I can't understand
I'm a misplaced man
How could this backward land
Learn to understand my dance
What it's like, when every single smile hurts...

I have never felt like home here
Always missing something
People aren't connecting
Am I a misplaced soul?

I live in a perfect Hell, I try finding my wishing well
when I drop my last tear, I have accepted this life

A true saint, that I am not, you have never seen me
'Cause I have always been there, standing by your side

I'll never have a chance, I can't understand
I'm a misplaced man
How could this backward land
Learn to understand my dance
what it's like, when

Every single moment pains me...
Never felt like home here
I am missing something
My soul's in a wrong shell

-Sonata Arctica

It is difficult to produce a television documentary that is both incisive and probing when every twelve minutes one is interrupted by twelve dancing rabbits singing about toilet paper.
- Rod Serling

Tossa on miun lempibiisi - ainaki tällä hetkellä. Ja sitten nerokas sitaatti, jonka löysin.

Eräällä tavalla ollu mielenkiintonen viime viikko. Analysoinu parasta kaveria mahdolliselle poikaystävälle. Se oli yllättävän mielenkiintosta. Saimapahan sitten taasen hieman lisää tietoa kuinka hyvin tunnenkin Karon loppujen lopuks. Toisaalta osaan melkeen lukea sen ajatuksia - osaanki oikeastaan joissain tilanteissa - pelottavaa - vietän selkeesti liikaa aikaa sen kaa. No joo nyt voin olla ylpeä ittestäni. Ne seurustelee - Karo ja Lassi siis. No nyt pitää sitten alkaa parisuhdeneuvojaks. Neuvoja annetaan: ma: 18-21, ti: 20-22, ke-to: 18-21, muina aikoina melkeen millon vaan... Aikojen ulkopuolella sovitusti ja mielellään vain hätätapauksissa. Muahahaa... Oon itseasiassa aika monen parisuhdeneuvojana toiminu jo. Omia suhteitani en vaan oikeen onnistu pitämään sitten loppujen lopuks. Ehkä mun pitäis vaan alottaa suhteita, missä mäki tunnen jotain suurempaa suhteen alotuksessa. Noh turha sitä on nyt murehtia. Pitää vaan kattoa miten käy Leon kanssa.

Tänään oli ihan hyvä päivä. Ehin oikeen mainiosti junaan, joka oli jopa ajallaan - melkeen pelottavaa. No ei se kyllä häirinny yhtään, mitä nyt oon jo tottunu, että se juna olis myöhässä ainaki sen kaks kolme minuuttia, mut nyt se oli ihan tasan 07.51 siinä asemalla. No söin sitten kanssamatkustajien iloks pullaa siellä vaunussa - tuoksu aivan ihanalta ja oliki aivan ihanaa, että sen puoleen. Eka tunti sitten ussaa, meiät jaettiin ryhmiin miettimään jotain työhön liittyviä eettisiä kysymyksiä. Plaah... No hissan tunnilla oli hauskaa. Saimpahan jopa tietää, että ku kerta Neuvostoliitto ja Yhdysvallat oli Suezin kriisissä samalla puolella niin kummalla puolella ne sitten oli, sitä ei kirja kertonu. Meiät sitten jaettiin myös pohtimaan Lähi-Idän Israel-Palestiina ongelmaa, siten että osa oli palestiinalaisia ja osa israelilaisia. Meiän ryhmä keksi pienen tappelemisen jälkeen hyvän idean. Lähetetään dr. Phil ja Oprah sinne antamaan kaikille ryhmäterapiaa! Mantsan tunnilla esitelmä ukkosesta - tunnin jälkeen haukuttiin sen ryhmän jätkä kahen siinä ryhmässä olleen likan kaa, se keskeytti ja korjaili sen toisen likan puhetta, vaikka se selitti aivan oikein. Sitten RO:lle jumittamaan. Lauran kaa taas vaihteeks niin kehittävää, että ei mitään rajaa. Meinattiin laittaa nukkumaan, no sitten mietittiin, että miten aiheutetaan sillä tavalla pahiten häiriötä. Mie sitten lopulta keksin, että jos mennään makaamaan portaisiin. Tultiin kuitenki siinä lopputulokseen, että siinä menee vaan kylkiluut poikki ku joku ei huomaa meitä, ja koska meillä on saksan maikka RO:na niin minähän totta kai sain tehtäväkseni selvittää mitä on "Meillä on kylkiluut poikki" saksaks (Unsere Ribben hat gebrocht). RO:n jälkeen matikkaa. Ykköset tuli kaikki about 5 minsaa myöhässä ja mä piirtelin koko tunnin alun ko olin osannu kaikki läksyt, joten ei tarvinnu keskittyä niiden tarkistamiseen. Sain jopa kaikki tehtävät tehtyä koulussa, joten ei tullu läksyä yhtään. Jee!

Jumitin koululla lukien ussaa kunnes oli aika lähteä asemalle. Siellä sitten oli ilmotus, että juna olis kolme minuuttia myöhässä. No ei siinä mitään. Vein Jussin kortin postilaatikkoon ja sitten loppujen lopuks ei se juna ollukkaan myöhässä, mut täynnä se oli - ja taas puol junaa jäi Keravalla pois. Konnari kiitti jännästi ihan jokaista ku se katto junaliput. En oo ees varma, että kattoko se mun...

Kotona sitten olin nälkänen ja päätin alkaa laittamaan ruokaa. Jääkaapissa oli jauheliha. Minähän sitten alan tekemään muttuskaa, no ei ole tavallisia makarooneja, tein sen sitten rusettimakarooneista. Tuli ihan tyylikästä ja silleen. Kyllä sitä söi, että ei siinä mitään.

Jumitin koneella lukien sarjakuvat ja mahdolliset vastaukset erinäisiin paikkoihin. Kuuntelin sitten hieman Lassiaki siinä, ennen ku lähin kirkolle. Keksin kyllä sittarin kohalla ku keskustaan poljin, että mähän voin käydä kirjastosta hakemassa yhen kirjan. Se virkailija haki sen ja alko laittamaan siihen jotain uutta tarraa, ku se oli niin vanha se kirja. Kirjaston systeemit kaatu sitten just sillon. Puol tuntia jumitin kirjastolla sitten. Löysin kyllä vaikka mitä mielenkiintosia kirjoja. Aikasta hyvin myöhässä sitten loppujen lopuks Lnak:iin, no ei siinä mitään, yritin siellä lukea, mut se joka meille oli puhumassa oli liian fiksu... Se nous seisomaan jossain vaiheessa, niin että se olis nähny jos olisin lukenu. Aikasta törkeetä. Kaveri kyllä onnistu kuuntelemaan musaa vieressä, ku sillä on niin pitkät hiukset.

Sieltä sitten ku lähin niin juorusin Jennan kaa koko matkan niille, vaikka se oikeastaan kiertää aika pahasti ku kotiin meen, mut ei se mitään. Oli ihan kiva puhua sen kaa pitkästä aikaa. Tuli siinä pyöräillessä jo menomatkalla mieleen joissain mäissä, että ne talvirenkaat vois olla ihan kivat...

Hihii.. Postaan tästä linkin Karolle ja venaan, että se saa sydärin ku näkee. Hähää... Lassi ei tykkäis. No ei voi mitään *hihittelee*. Sitten vois melkeen laittaa nukkumaan, ehkä tutkia vielä tota yhtä matikan tehtävää... EHKÄ...